IMG_20140504_055246-normal.jpg

Noniin! Täällä taas. Kirjottelin reissussa kun mukana oli tabletti mutta siellä oli niin huonosti aikaa istua netissä kun ei hotellilla kunnolla toiminut että jouduin vaan kirjottelemaan talteen ja liitän ne nyt tähän sitten putkeen kaikki. Ei mitään stressiä reissu... eli vaan rentoa tsippailua ja paikkojen tutkimista koko viikko. Pari kertaa Ierapetrassa ja viereisessä kalastajakylässä Eloundassa. Meidän kylähän oli Agios Nikolaos Kreetan itä päässä.

20140504_074642_Android-normal.jpg

Seuraava pätkä on siis koneessa menomatkalla kirjoitettu.

Kreeta!

Täältä tullaan, jo neljättä kertaa. Tällä kertaa mennään kuitenkin ihan toiseen päähän saarta kuin missä ennen ollaan oltu. Ihanaa matkustaa ekaa kertaa lasten jälkeen ilman sylimatkustajaa. Vanhempi on reissussa neljättä kertaa ja nuorempi kolmatta kertaa.

Finnairin kyydissä mennään paraikaa. Katselinkin jo koneeseen tullessa että ei voi olla vanha kone ja kapteeni kertoikin koneen olevan laivueen uusin, lentotunteja koneella takana vasta 27 ennen tätä. Katosta ei tule telkkariruutua, vaan kymmenen euron hintaan voi vuokrata samsungin tab3 koneen ja kuulokkeet. Löytyy elokuvia niin aikuisille kuin lapsillekin, digilehtiä ja pelejä. Rahastusta mutta toki toimivaa.

Mikäs sen mukavampaa kuin jättää Suomen räntäsade taakse ja suunnata etelän lämpöön. Horiatiki, stifado, kleftiko ja pastitsio jo kiiltää silmissä. Nyt oli tosi ihanaa kun lapset jo tiesi ja muisti miten kaikki toimii ja että mikä se Kreikka oikein on. Muisti vanhempi jopa sen ettei paperia saa laittaa pönttöön.

Vähän jännitti kyllä että miten lento menee kun emännällä ollut vastikään paha korvatulehdus molemmin puolin, eikä tärykalvot liikkunee vielä perjantaina kunnolla. Toinen tulppa katosi jo tuossa nousun aikana että täytyy toivoa parasta laskun ajaksi. Lääkärin määräämää nenäsumutetta kyllä ollaan ahkerasti jo eilisestä asti, joka itsessään jo auttaa näihin paineen vaihteluihin. Mä en oo ikinä lentämistä sinänsä kauheasti pelännyt, vähän jännittänyt. Lasten jälkeen sitä ajattelee eri tavalla. Pelkää enemmän sitä että jotain sattuu ja jos sattuu niin mitä tapahtuu. Toivoo ettei pahimman tapahtuessa itse jää henkiin jos lapsetkaan ei jää tai jos itse ei jää henkiin niin toivoo lasten isän jäävän. Eniten pelkää sitä että lapset on yksin, hädissään ja peloissaan. Mutta samaa aikaa, kuinka paljon enemmän iloa se tuokaan nähdä laste ilo ja innostus. Sama juttu kaikissa juhlissa... Jouluissa ja muissa.

Oi oi se fiilis kun kohta pääsee koneesta ulos. Se tuoksu, lämpö ja äänet. Se on varmaan loman paras... Lukuunottamatta sitä kotiintuloa :)

 

IMG_6135-normal.jpg

Seuraava pätkä on kirjoitettu loman kolmantena päivänä.

Agios Nikolaoksen keskustassa oleva "järvi", joka on yhteydessä kyllä mereen. Kutsutaan pohjattomaksi järveksi syvyytensä takia. Vain vähän päälle 130metriä leveä mutta 64m syvä.

Agios Nikolaos. Hurjan mäkinen maasto täällä. Hotelli on jossain tuolla  vuoren rinteellä ja tottakai mun puhelin on ainoa joka ei hyväksy wifi-salasanoja. Miten niin ole nettiriippuvainen?;) no... Pääsee suurimmassa osassa kahviloita mutta eipä siinä paljon kerkeä tekemään, esim päivittämään blogia. Mulla on tabletti mukana niin kirjoittelen valmiiksi ja liitän kun kerkeän.

Tällä kertaa istutaan koko seurue eli meidän perhe ja ukon vanhemmat bussissa matkalla Ierapetraan. Meno siellä on käsittääkseni ei niin turisti painotteista. Bussi ei paljon maksa, 3,8e ja matkaa noin 30km. Ierapetra on yksi kreetan aurinkoisimpia paikkoja ja Euroopan eteläisin kaupunki.

20140509_115900_Android-normal.jpg

Ei ole ihan mitään huippu kuumaa vielä, eilen aamulla jopa satoi. Tällälailla keväällä on kyllä ihan ehdoton että hotellissa on ilmastointi, ei niinkään kuumuuden takia, mutta kuivattamaan ilmaa joka on todella kostea.

Ostoskassiin ei oo vielä tarttunut mitään. Tuskin mitenkään hirveästi shoppailen mutta sillälailla on vaatteita mukana että pitää joko pestä, tai ostaa lisää ;) Mausteita aion ehdottomasti ostaa enemmän kuin viimeksi, ne loppui vuoden aikana jo puolessa välissä. Äiti ja veli tilasivat myös jotain mausteita heille tuomisiksi. Katselin jo valmiiksi kaupan josta käyn hakemassaloppuviikosta. Ei saa olla mitään auringon paahtamia turistimausteita. Ainakin kanelitankoja, yrttejä, yhtä tiettyä kanamaustetta ja varmaan jotain muitakin maustesekoituksia. Kreetalainen oreganohan on aivan erilaista kuin muut.

20140510_170303_Android-normal.jpg

Hirvittävän positiivisesti yllättynyt olen lapsien kärsivällisyydestä ja jaksamisesta. Tottuneita matkalaisiahan nuo jo ovat mutta siitä huolimatta. Molemmat selkeästi nauttivat tunnelmasta ja fiiliksestä. Emäntä varsinkin nauttii suunnattomasti saamastaan huomiosta ja voi hyvänen aika mä vain ajattelen millainen räpsyripsi se on, ihan flirtti. Taitaa olla sukuvika... mun mummoni on ihan pahin maailmassa siinä hommassa :D

Alla kuvassa matkalla Ierapetraan.

 

IMG_6240-normal.jpg

 

Perjantai...

Sunnuntaina pääsee kotiin. Kyllä, pääsee. Tää on se kohta jossa mua alkaa aina ryydyttää elämä matkalaukussa. Kaipaan omaa sänkyä, omaa vaatekaappia jääkaappia. Vaikka meillä on periaatteessa oikein hyvätasoinen hotelli niin kyllä koti on aina koti. Nyt oman "hankaluutensa" on tuonut päivä päivältä huononeva olotila. Siitepölyallergia vaivasi jo tullessa mutta liekö kaikki ilmastoinnit sitten tehneet kurkun ja nyt ilmeisesti myös korvan kipeäksi.

Mä olen aivan kuten isäni, tarkka turvallisuus asioissa. Matka-apteekki on siis kattava mutta kävin ostamassa lisäksi vielä parasetamolia ja meinasin pyllylleni lentää! 20tabl/500mg parasetamolia maksoi vaivaiset 0,8e!:D Matka-apteekki kulkee kätevästi mukana rattaiden alla yhdessä putkessa kiinni jatkuvasti. Mun mielestä ei ole yhtään hätävarjelun liioittelua kantaa varsinkin lasten kanssa liikkuessa pientä pakettia mukana. Toki tällä kertaa on ehkä pakkokin sillä lääkäri määräsi emännälle lähtiessä adrenaliinkynän. Sepä ei paljon hotellilla matkalaukussa auttaisi. Nyt olo on kyllä turvallisempi huomattavasti. Emäntä saa ainakaikesta niin massiisviset ihoreaktiot ettei edes uskalla ajatella mitä tapahtuu jos joku hyttystä ilkeämpi ötökkä pääsee tuikkasemaan. Nyt minä voin tuikkasta kynällä perään tarpeen vaatiessa. Toivottavasti ei tietenkään tarvita :)

Bussissa tässä istun taas matkalla Ierapetraan. Se joka ei ole kreikassa uskaltautunut vielä bussilla matkustamaan niin rohkeasti vain! Asemalta lähdettäessä bussinumerot todella pitävät paikkansa, aikataulut ei välttämättä. Sisään mennään keskiovesta ja suoraan istumaan. Bussissa on rahastaja, joka painaa myös stop nappulaa puolestasi. Rattailla liikkujienkin matkanteko on helppoa sillä yleensä rahastaja hyppää sekä laittamaan että ottamaan rattaat. Luukkukin aukeaa itsestään. Pidemmälle matkalle kuten nyt, lippu ostetaan asemalta. Matkustaminen on kuitenkin edullista ja bussit hyvätasoisia:)

 

Nyt keskityn katselemaan vuoristoa ja seurailemaanliikennettä, tämä kuski on kyllä ajellut yllättävän rauhallisesti

IMG_6254-normal.jpg

IMG_6256-normal.jpg

"Kattimatikainen" oli varsin vaikeaa kuvattavaa kun puski kameran linssiin kokoajan. Ainoa eläinystävä tällä kertaa joka omatoimisesti teki tuttavuutta. Kissoja näkyi jonkin verran mutta koirat oli selkeästi kaikki jonkun omia vaikka toki "vapaana" liikuskelivatkin omatoimisesti paikasta toiseen.

IMG_6284-normal.jpg

Rannalla Ierapetrassa lounaan jälkeen.

Ja kiven heittoa... joku ei vaan suostunut riisuutumaan laisinkaan. Vaikka minkälaista kesämekkoa ja tunikaa yritin päälle tyrkyttää ja kaupasta ostaa niin tämä pinkki velour asu oli se jonka emäntä melkein kolme vee itse valitsi ehdottoman varmana valinnastaan ja piti niin paljon että oli pakko reissun päällä ihan pestä :D Taitaa olla samanlainen vilukissa kuin mäkin :P

IMG_6277-normal.jpg

 

IMG_6283-normal.jpg

 

Kotimatka. Taas koneessa matkalla kotiin. Tänään oli ensimmäinen täysin tyyni ja tuuleton aamu. Ei olis sittenkään mieli tehnyt lähteä kotiin. Meri kimmelsi ihan tyynenä ja kaukana siintävät vuoret näytti hennon usvan takana sinisiltä. Vaikka mulla tulee niitä välikuolemia aina hetkittäin lomalla ja olo on kuin hiilihangolla niin kyllä mä vaan niin nautin.

Ihan parasta oli Ierapetrassa kun bongattiin taverna joka oli päivällä aivan täynnä paikallista väestöä. Taverna Napoleonista löytyi niiiiiiin ihana tunnelma!! Kova ja kiivas puheensorina, iloinen ja eläväinen tarjoilija joka piirteli pöytäliinaan ja niinniin herkullinen ruoka!:) Mä tunsin olevani niin kotona. Olisin voinut todella kuvitella oman perheeni ja monet sukulaiseni sinne huitomaan ja puhumaan käsillään. Lapset sai olla vapaammin ja munkaan ääni ei kuulunut päälimmäisenä niitä komentamassa. Olisin varmaan nauttinut vaikka pienistä kivistä siinä tunnelmassa:).

Agios Nikolaoksessa todella moni paikallinen suositteli ravintolaa nimeltä Paradoksioko, joka sijaitsee sairaalalle menevässä ylämäessä kun lähdetään pohjattoman järven viertä. Paikallisten suosima "grilli" tai pikaruokala ravintola Pinja  sijaitsee samalla kadulla pohjattoman järven rannalla. Joka reissussa pitää yksi pitagyros syödä ja tämä 3.80e maksava oli kyllä ihan huippu! Hurjan iso ja herkullinen. Lapset tilasi kananugetteja ja ajattelin että mitähän mössöä nyt tulee mutta aivan oikeaa kanafilettä sisälsivät ja lapsetkin söivät hyvällä ruokahalulla, eikä ihme, kyllä lapsi hyvän ruoan tunnistaa:)

IMG_6327-normal.jpg

Agios Nikolaoksen "maaseudulla"

IMG_6085-normal.jpg

Agios Nikolaoksen satama allas.

IMG_6337-normal.jpg

¨Tuuleton ja lempeä läthöaamu. Sumuiset vuoret bussin ikkunasta kuvattuna.

 

Hei hei Keikka... aina tulee haikeus ja kaipuu takaisin. Vaikka kotiin tullessa se oma koti toisaalta tuntuu taas niin rakkaalta <3